Useita tärkeitä vaikuttamisen paikkoja
Järjestöjen kannalta keskeisimpiä vaikuttamisen paikkoja on tässä vaiheessa sote-uudistuksen toimeenpanoa kaiken kaikkiaan viisi:
Ensiksikin tärkeä vaikuttamisen kohde on turvata järjestöjen kunta-avustusten sekä kumppanuustoiminnan jatkuvuus yhteistyössä hyvinvointialueiden ja kuntien kanssa.
”Eri puolilla Suomea on kehitetty tapoja järjestöjen toimintaedellytysten turvaamiseksi. Järjestöjen sote-muutostuki valmistelee parhaillaan näiden mallien kautta tehtyä yhteenvetoa, jota järjestöt voivat tarjota hyvinvointialueiden valmistelijoille pohjaksi turvata järjestöjen toimintaedellytykset”, Anita Hahl-Weckström, sote-muutostuen hankepäällikkö sanoo.
Kymenlaaksossa avustusperusteinen yhteistyö on valmistelun kautta siirrettävissä hyvinvointialueen ja kuntien väliseksi malliksi. Etelä-Karjalassa on aloitettu etsimään ratkaisuja soten ja kuntien välisille avustusvastuille.
Toinen tärkeä asiakokonaisuus järjestöjen kannalta sote-uudistuksen toimeenpanossa on sopimussiirtojen valmistelu kunnissa ja hyvinvointialueilla.
”Tärkeää on varmistaa, että järjestöjen käytössä olevat tilat pysyvät järjestöjen käytössä myös jatkossa, vaikka tiloja siirtyy kunnilta hyvinvointialueille”, Hahl-Weckström sanoo.
Kolmanneksi tärkeää on vaikuttaa siihen, että järjestöt otetaan mukaan alueiden hyvinvointialue-, palvelu- sekä osallisuusstrategioiden valmisteluun. Tämä varmistaa sen, että järjestöillä on tunnustettu asema hyvinvointialueiden sote-palveluiden täydentäjinä ja esimerkiksi erilaisten ihmisryhmien äänen tuojina alueiden päätöksentekoon.
Neljänneksi järjestöjen näkökulmasta tärkeää on varmistaa, että hyvinvointialueella on rakenne, joiden kautta järjestöt ovat mukana kuntien, hyvinvointialueiden ja muiden sidosryhmien vuosittaisissa hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen neuvotteluissa.
“Tähän ohjaavat jo sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain 6. ja 7. pykälät, joissa linjataan, että kuntien ja hyvinvointialueiden on tehtävä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä yhteistyötä myös yleishyödyllisten yhteisöjen kanssa ja neuvoteltava tästä työstä niiden kanssa vuosittain”, Hahl-Weckström toteaa.
Etelä-Karjalassa järjestöjen kumppanuuspöytä on keskeinen toimielin strategioiden valmistelun ja neuvotteluiden näkökulmasta. Kymenlaaksossa vastaavaa, maakunnallista järjestöjen neuvottelukuntaa valmistellaan parhaillaan. Valmistelutilanteesta tarkemmin tässä kirjeessä myöhemmin.
Viidenneksi järjestöjen tarjoama tuki, palvelut ja ehkäisevä toiminta on saatava osaksi tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskuksia. Tähän on jo olemassa toimintamalleja osassa Suomea.
Lue lisää: Miten saada järjestöjen tuki ja palvelut osaksi tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskuksia? – Kymenlaaksossa keksittiin ratkaisu pulmaan viidessä minuutissa
Kymenlaakson sote-keskuksen palvelukatalogin pilotti käynnistyy nyt lokakuun alusta. Seuraavassa Kymenlaakson järjestöverkoston kokouksessa 15.10.21 rakenneuudistushankkeen projektipäällikkö Johanna Niilo-Rämä esittelee palvelukatalogia käytännössä. Lisäksi järjestöasiantuntija Henna Hovi kertoo ajankohtaisia kuulumisia hyvinvointialuevalmistelun näkökulmasta.
Voit pyytää tarvittaessa linkin Kymenlaakson järjestöverkoston kokoukseen Henna Hovilta.
